Reformaatio jakoi Euroopan 1520 luvulla. Protestanttisen yhteisön riitaisassa piirissä lohkeama nähdään välttämättömänä, vaikka traagisena. Katolisen kirkon piirissä tämä koetaan kirkon rikkoneena onnettomuutena. Tosin reformaation avaamia hengellisiä näkymiä on nyttemmin varovasti tunnustettu. Franciscus on kertonut pyrkimyksestä auttaa kirkkoa ”löytämään reformaation teologisia helmiä”. Reformaatiota seuranneet vuosisadat olivat sekoilua ja melskettä ja katastrofin mielikuva ei ole turha. Yhdenkään kirkon sirpaleen ei ole syytä ylpistellä erehtymättömyydellä, alkuperäisellä totuudella, tradition jatkuvuudella tms. Kirkko oli laho ja meni mäsäksi hyvästä syystä.
Tunnustus, mielipide ja totuusväittämä
Seuraan mielenkiinnolla valtakunnansyyttäjän nostamaa oikeustapausta. Siinä tulee tutkittavaksi, toivottavasti kultavaa’alla punniten, uskonnollisen mielipiteen, hengellisen vakaumuksen ja totuusväittämän erot. Kun henkilö lausuu VT:n teksteihin tai Paavalin lausumiin viitaten käsityksensä homoseksuaalisuudesta, ilmaiseeko hän mielipiteen vai jotain enemmän, ihmisten ja ihmisyhteisöjen yläpuolella olevan universaalin tosiasian, tiedon, jota ei voi kyseenalaistaa? Julkisuudessa asian käsittely on tässä kohtaa ollut löysää, harhaanjohtavaa ja osin vilpillistä.
Ihmeitä ja loitsuja
Ihmiskunnan historia opettaa. Pandemiat ovat olleet aina täällä. Niiden ilmetessä osa on alkanut nähdä merkkejä maailman lopusta ja Jumalan kirouksesta. Ihmiskunta on oppinut kantapään kautta ja tietoa keräten suojautumisen keinoja, lopulta rokotukset, antibiootit, maskit, rajoitustoimet kuten rokotuspassit jne. Tässä artikkeli lääkäriseura Duodecimin lehdestä – vuosia ennen 2019-2022 pandemiaa. https://www.duodecimlehti.fi/duo92907
Tuomiokapituli ja lakanoissa piehtarointi
Kapitulin kurinpitotapaus ja uraan jumittunut kirkon parisuhdekeskustelu saivat kirjoittamaan. Nämä ottelut ovat masentava tilannekuva kirkkomme tilasta aikana, jolloin vaikkapa koulukiusaaminen, nuorison päihdesekoilu, kotien rikkinäisyys, väkivaltaviihteen tulva, nettiaddiktio ja muukalaisfobia olisivat hätähuudon syy – myös oikeampi aihe kirkon tulevaisuuskeskusteluun. Erittelen asennesolmua, jossa Sadinmaa tukijoineen ja toisaalta paleontologinen konservatiiviusko ovat. Ymmärrän molempien tahojen tunnetiloja ja motiiveja. Tiedän tapauskulusta lähinnä lööpit ja lehtien kirjoitukset.
Rohkeus nähdä, Arendt ja Abigail Shrier
Olen seurannut kunnioituksella kahden rohkean humanismin esitaistelijan esiintymistä ja tekstejä. Kahta naista erottaa 70 vuotta ja kaksi maailmansotaa. Molemmat ovat uskaltaneet tarttua aikakautensa järkyttäviin kiistanalaisiin teemoihin. Tällaisesta toiminnasta pääsee mediakuohuun ja vihan maalitauluksi mutta pidemmässä katsannossa taaksepäin katsoen rohkeus voi osoittautua aikakauden omantunnon ääneksi ja profetian kanavaksi. Molemmat tulevat juutalaisesta taustasta, josta luultavasti on peräisin lahjakkuus ja ajan trendejä kumartamaton älyllinen ja moraalinen rohkeus.
Suhteet ja protokollat, vellit sekaisin
Kirkon emeritukset ovat astuneet (keväällä 2021) parisuhdeasiassa julkiselle foorumille historiallisella tavalla. Arvostan tätä rohkeutta ja toivon, että debatti johtaa kivuliaan murroksen läpi eteenpäin. Keskustelussa esiintyy vaikeatajuisia ja hämäriä termejä kuten patriarkaaliset jäänteet ja luomisteologia. Nämä pitäisi purkaa. Kirkon ja samalla muidenkin kristillisten yhteisöjen piirissä on ratkottu samanaikaisesti kahta visaista pulmaa. Voidaanko homoseksuaalisuus hyväksyä ja voidaanko homoseksuaalinen parisuhde hyväksyä? Kampanja kirkollisen vihkimisen puolesta on toivoton yritys saada molemmat ratkaistua samanaikaisesti.
Kirkonmenot ja asiapuhe
Vanhuuden merkkejä lienee taaksepäin katselu ja vanhojen muistelu. Havahduin pohtimaan millä tavalla ja milloin kirkollinen kuuma keskustelu naispappeudesta nousi tietoisuuteeni ja miten itse suhtauduin tähän asiaan. Olin kirjoittanut Helsingin Sanomien mielipidesivulle 40 vuotta sitten artikkelin, joka palauttaa mieleen tuon aikaiset ajatukseni (HS 2.10.1979).
Hereillä vai überwoke?
Puoli vuosisataa sitten vastakkain olivat edistyksen etujoukko ja taantumus, vasemmistolainen ja konservatiivinen näkemys yhteiskunnasta ja monista perusarvoista. Toisten mielestä pikemminkin liberaali vastaan konservatiivi rintama. Uskonnollisessa kielenkäytössä käypä asteikko on herännyt vastaan suruton, ellei jopa uudesti syntynyt vastaan paatunut. Nyt maailmaa valloittaa termi woke, joka tarkoittaa hereillä olevaa, valveutunutta, tiedostavaa. Amerikassa syntynyt woke-ilmiö on synnyttänyt kulttuurisodan, joka leviää pandemian lailla. Polttopisteessä on, kuinkas muuten, seksuaalisuus, sukupuoli ja gender-identieetti.
Karl Barth ja Hans Küng
Hans Küng’in kuoleman uutisointi nosti esiin hänen suhteensa Karl Barth’iin, jonka teologiaan Küng perehtyi akateemisissa töissään. Barth-Küng -yhteyden asiakirjat ovat olleet tärkeitä tekstejä Katolisen kirkon ja protestantismin yrityksissä sovittaa yhteen teologisia näkemyksiään. Karl Barthin ajatusten ja yksityiselämän kulku on vaiherikas tarina. Barthin ja Hans Küngin välinen ajatuksenvaihto ja vuorovaikutus on osa kristinuskon sisäistä 1900-luvun dialogia ja ekumenian teologiaa. Alkupiste oli Hans Küngin väitöskirja Karl Barthin teologiasta.
Tuonpuoleisen aavistus ja esoterian lumo
Reviirin puolustaminen lienee ihmisen syvimpiä vaistoja. Myös ajatusten reviiri, oma näkemyksien kotipiha on turva-alue, jonka tallomista ei helpolla siedetä. Jos fysikalistisen eetoksen edustajalle tarjotaan ajatusta tiedon rajoista ja sen ulkopuolelle kenties jäävästä todellisuudesta, hän ärsyyntyy. Älä sotke aksioomiani! 
Fundamentalistisen raamattu-uskon edustajan turvallisuus taas saa säröjä, jos vihjataan Raamatun tekstien historiallisuudesta, kulttuurin ja tiedon muutoksista vuosisatojen mittaan. Raamatun yliluonnollisen totuuden puolustajien leirissä tunnetaan helpotusta, jos tieteen väittämiä ja ihmisviisautta onnistutaan kyseenalaistamaan. Tieteen tuloksien suhteellisuus ja epävarmuus koetaan omaksi voitoksi. Raamatun maailmankuva ponnahtaa ikään kuin tilalle, jos tieteen auktoriteettia saadaan horjutettua.