Yhteiskunta/moraali

Mikä riittää, paljonko on liikaa?

kirjoittaja

tulojakauma3

Verojulkistusten aikoihin puhutaan tulojen jakautumisesta ja tuloeroista.  Suututtaa ja huvittaa tapa, jolla poliitikot, virkamiehet ja media puhuvat kuin ”tuloerot” olisi selvä ja hyvin määritelty käsite, joka voidaan ilmaista sopivana mittalukuna ja josta voidaan lausua  väittämiä kuten ”tuloerot ovat kasvaneet” tai ”tuloerot ovat tasoittuneet” jne. Tulisi tarkastella koko kansakunnan tulojen jakautumista.

Taloustieteen parissa tuloerojen kehitystä on tutkittu huolella. Suomessa on tehty paneutuvaa työtä tuloeroja, verotusta ja niiden kehitystä koskevan tutkimuksen parissa. Mutta jopa perusteellisesti analysoitu tosiasiatieto jää kansalaisen tajunnassa hämäräksi. Tarvitaan helposti tajuttavaa visualisointia. Sellainen olisi kaikkien yksityistalouksien käytettävissä olevien tulojen taulukko ja siitä johdettu grafiikka. Tämä puheenvuoro perustuu verotuksesta julkistettuun osittaiseen tietoon.

Lue lisää

Nainen – uskonnon objekti ja uhri

kirjoittaja

Äskettäin Suomessa esitetty elokuva Spotlight kertoo Katolisen kirkon maailmanlaajuisesta skandaalista. Elokuva pohjautuu Bostonin arkkihiippakunnan alueella vuosikausia rehottaneen lasten hyväksikäytön ja sen peittelyn paljastumiseen.Tapaus on vain yksi esimerkki uskonnon ja seksuaalisuuden välisestä monimutkaisesta ja usein tuskaisesta jännitteestä. Lähes kaikkien uskontojen piirissä esiintyy sukupuolisuuteen kietoutuneita kulttuurisia rakenteita, tapoja, sääntöjä, kieltoja ja ennakkoluuloja, jotka aiheuttavat kärsimystä, syrjintää, alistamista ja pahimmillaan petomaista kohtelua, usein juuri lapsia tai naisia kohtaan. Maailman on uskallettava kohdata tämä peto.

Lue lisää

Porrasfunktiot ja paksukalloisuus

kirjoittaja

Tämä on tositapaus eräästä Etelä-Suomen vauraasta kunnasta. Nuorella perheella oli koulunsa aloittanut lapsi. Heille syntyi vauva, joka pian joutui sairaalaan syöpähoitoihin. Perhe joutui kuljettamaan vauvaa toistuvasti sairaalaan ja käymään hänen luonaan päivittäin. Toiselle lapselle jouduttiin järjestämään kuljetus kouluun. Kunnallinen koulukyyti olisi ollut taivaan lahja. Kyseisen kunnan sääntöjen mukaan koulukyytiin ovat oikeutettuja perheet joiden koulumatka on yli 5km. Perhe sai kielteisen päätöksen, koska koulumatka oli noin 100 metriä liian lyhyt.

Tämä on esimerkki byrokraatin kallosta, joka on ilmeisesti pari senttiä liian paksu. Vakavammin puhuen tapaus on esimerkki siitä, mitä seuraa kun hallinnossa määritellään kynnysarvoja, joissa jokin etuus lakkaa vaikuttamasta yhtäkkiä. Näin käy jos jokin tariffi tai oikeus on määritelty epäjatkuvana porras-funktiona.

Tällaisia esimerkkejä löytyy mm sosiaalitukien tulorajoista, verotuksesta, EU-tukien säännöistä. Oikeudenmukaisempaa olisi soveltaa laskutapoja, jotka perustuvat jatkuviin funktioihin – sellaisiin,  joissa kyseisen etuuden arvo kasvaa tai vähenee portaattomasti ilman äkkinäisiä hyppäyksiä.

Lue lisää

Miljoonien uhkapeli ja silmien ummistus

kirjoittaja

Finanssimaailma on uhkapeliluola, jossa pelimerkit ovat miljoonien ja joskus miljardien kokoisia. Talouden järistysaallot alkaen Lehman Brothers’in kaatumisesta ovat heilutelleet koko maailmaa. Suomessa on pelkästään viime kuukausina seurattu dramaattisia uutisia. HS kertoi 17.12.2015 oikeuden päätöksesta, jossa sijoitusneuvonnan markkinoinnin erheen perusteella ”Johdannaiskaupan tappiot korvattiin harhautuneelle sijoittajalle”. Finavia-yhtiössä on käynnissä selvittely 30 miljoonan euron tappioista, jotka jountuvat epäonnistuneista johdannaistuotteiden kaupoista. Kahden suomalaisen sijoitusyhtiön lakimiehet ovat haastaneet Nordea-pankin oikeuteen kun ovat menettäneet isot rahat 10-20 miljoonan arvopaperisijoitusten osoittauduttua mädiksi omenoiksi (HS 12.2.2016).

Näissä tapauksissa on yhteistä. Finanssituotteiden kaupassa ostaja saa käteensä paperin, joka voi osoittautua arvokkaaksi ja tuottaa mukavasti, mutta toisaalta voi myöskin osoittautua myrkylliseksi ja aiheuttaa ikäviä tappioita kuten lähes sijoitetun omaisuuden menetyksen. Se miten käy, riippuu maailman menosta, satunnaisista ennalta tuntemattomista tekijöistä, aina epävarmasta tulevaisuudesta ja joskus täysin arvaamattomista yllätyksistä.

Lue lisää

Seksuaali-identiteetin kehitys rauhoitettava

kirjoittaja

Homoseksuaalisuutta koskevan kuohunnan yhteydessä on unohdettu moraalinen näkökanta, joka liittyy tutkimustiedon epävarmuuteen. Puolustan ihmisen oikeutta sukupuoliseen mielihyvään ja homoseksuaalisen ihmisen oikeutta identiteettiinsä. Pidän vastenmielisenä uskonnollisista perusteluista johdettua vaatimusta kieltää oikeus seksuaaliseen nautintoon. Eheytymiskampanjan ytimessä on raamattufundamentalismin mustasta sammiosta nouseva tuomion ja suvaitsemattomuuden henki. Tähän teemaan sisältyy kuitenkin eräs juonne, jota ei ole riittävästi huomioitu.

Ihmisen kypsyminen seksuaalisuuteen ja sukupuoli-identiteetin määräytyminen on prosessi, jossa tekijöinä ovat kaiketi geneettiset syyt, lapsuuden ja esipuberteetin kokemukset, sikiökehityksen vaiheet jne. Tiede ei ole pystynyt selvittämään, miten yksilö päätyy seksuaaliseen lokeroonsa. Lienee selvää, että usean lapsen ja nuoren elämässä on epämääräisyyden, hämmennyksen ja haparoivan etsinnän piirteitä. Tästä todistuksena on mm juuri bi-identiteetti ja sen erilaiset variaatiot.

Lue lisää

Lumivyörytulot ja moraali

kirjoittaja

Wall Streetilta syksyllä 2011 alkaneet mellakat kertoivat, että maailman ylirikkaiden irtiotto on ylittänyt yhteiskunnan sietokyvyn. Kohtuuton rikkaus on noussut aiheellisesti otsikoihin. Tuloerojen kasvu ansioitumisen palkkiona on hyväksyttävää mutta miljoonien kasautuminen on syöpäilmiö. Ympäristöhuolen ohella ihmiskunnan haasteeksi nousee moraalinen kestävä kehitys. Aiheen soisi päätyvän Euroopan ja maailman viisaiden ryhmän pohdittavaksi.

Lumivyörytulojen oikeutuksesta on monta käsitystä. Yhden mukaan rikkauden keräytyminen on muilta pois. Toisen käsityksen mukaan onnistumista palkitseva yhteiskunta, joka luo mahdollisuuden rikastumiseen, luo samalla hyvinvointia kaikille. Molemmat väitteet ovat yksinkertaistuksia.

Lue lisää

Parisuhteen uusi tarkastelukulma ja vihkikaava

kirjoittaja

Avioliittoa ja parisuhdesäädöksiä koskeva keskustelu kaipaa uutta tarkastelukulmaa. Yhteen liittynyt, keskinäiseen vastuuseen ja yhteistalouteen sitoutunut pariskunta on järjestyneen yhteiskunnan perusta. Rekisteröity parisuhde on terve ja erinomainen käsite, jonka sisään mahtuu myös samaa sukupuolta olevien parisuhde ja avoliiton nimellä tunnettu yhteiselämän muoto.

Jäljellä on syviä tunne- ja kulttuuri-ristiriitoja synnyttävä kiista avio-etuliitteestä. Avioliitto miehen ja naisen laillistetun parisuhteen nimenä nousee tunnetusti historian syvyyksistä ja uskontojen kulttuuristen kerrostumien alta. Vuosituhansia vanha instituutio on tosiasia ja siihen ankkuroituneet yhteiskunnalliset konformistiset paineet ymmärrettäviä.

Olisi syytä läpivalaista terminologiaan kuuluvaa tunneviestintää ja irrottaa yhteiskunnallinen käsite ja kirkon ja uskontojen kielipeliin kuulunut avio-etuliite. Edellisen eduskuntakäsittelyn aikaan presidentti Niinistö käytti painavan puheenvuoron, joka tulisi tutkia tarkoin. Rekisteröidyn parisuhteen käsite voisi olla parisuhde-elämää säätelevä perusta. Kirkollinen ja uskontojen rituaaliperinteeseen liittyvä kulttuuri avio-sanastoineen tulisi saada erillisen aseman, sen mukana arvovallan ja kirkollisen kulttuurisen sisällön.

Lue lisää

AY-kielenkäyttö ja retorinen vedätys

kirjoittaja

Kielenkäyttö on politiikassa ymmärrettävä työkalu, mutta syksyllä 2015 retorinen vedätys on ollut hävettävää. Esimerkkeinä puheet pakkolaeista sekä väitteet siitä, että hallitus on yksipuolisesti asettunut työnantajan kelkkaan. Pakkolaki termi on ideologisesti värittynyttä sumutusta. Lainsäädäntö on vapauksia rajoittavaa ja luo pakkoja. AKT kariutti sopimusmallin ja hallitus joutui etsimään vaihtoehtoja kriisiajan ratkaisuksi. Se, miten työväen vastuulliset johtajat maiskuttelivat vastoin parempaa tietoaan pakkolaki-puhetta joukkojensa kiihottamiseksi, on halpamaista ja epäisänmaallista.

Arvostamani talousasiantuntijat, mm Korkman ja Sailas ovat huomauttaneet isommasta kuviosta. Euroon liittyessämme Suomi luopui keskeisestä valuutan arvon muodostamasta joustomekanismista. Tämän tilalle olisi tarvittu muita sopeutuksen tapoja, tärkeimpänä joustot työehdoissa ja palkan muodostuksessa eli paikallisen sopimisen laaja käyttöönotto. Tätä ei tehty ja virhe on nyt Suomen yllä.

Lue lisää