Yhteiskunta/moraali

Lumivyörytulot ja moraali

kirjoittaja

Wall Streetilta syksyllä 2011 alkaneet mellakat kertoivat, että maailman ylirikkaiden irtiotto on ylittänyt yhteiskunnan sietokyvyn. Kohtuuton rikkaus on noussut aiheellisesti otsikoihin. Tuloerojen kasvu ansioitumisen palkkiona on hyväksyttävää mutta miljoonien kasautuminen on syöpäilmiö. Ympäristöhuolen ohella ihmiskunnan haasteeksi nousee moraalinen kestävä kehitys. Aiheen soisi päätyvän Euroopan ja maailman viisaiden ryhmän pohdittavaksi.

Lumivyörytulojen oikeutuksesta on monta käsitystä. Yhden mukaan rikkauden keräytyminen on muilta pois. Toisen käsityksen mukaan onnistumista palkitseva yhteiskunta, joka luo mahdollisuuden rikastumiseen, luo samalla hyvinvointia kaikille. Molemmat väitteet ovat yksinkertaistuksia.

Lue lisää

Parisuhteen uusi tarkastelukulma ja vihkikaava

kirjoittaja

Avioliittoa ja parisuhdesäädöksiä koskeva keskustelu kaipaa uutta tarkastelukulmaa. Yhteen liittynyt, keskinäiseen vastuuseen ja yhteistalouteen sitoutunut pariskunta on järjestyneen yhteiskunnan perusta. Rekisteröity parisuhde on terve ja erinomainen käsite, jonka sisään mahtuu myös samaa sukupuolta olevien parisuhde ja avoliiton nimellä tunnettu yhteiselämän muoto.

Jäljellä on syviä tunne- ja kulttuuri-ristiriitoja synnyttävä kiista avio-etuliitteestä. Avioliitto miehen ja naisen laillistetun parisuhteen nimenä nousee tunnetusti historian syvyyksistä ja uskontojen kulttuuristen kerrostumien alta. Vuosituhansia vanha instituutio on tosiasia ja siihen ankkuroituneet yhteiskunnalliset konformistiset paineet ymmärrettäviä.

Olisi syytä läpivalaista terminologiaan kuuluvaa tunneviestintää ja irrottaa yhteiskunnallinen käsite ja kirkon ja uskontojen kielipeliin kuulunut avio-etuliite. Edellisen eduskuntakäsittelyn aikaan presidentti Niinistö käytti painavan puheenvuoron, joka tulisi tutkia tarkoin. Rekisteröidyn parisuhteen käsite voisi olla parisuhde-elämää säätelevä perusta. Kirkollinen ja uskontojen rituaaliperinteeseen liittyvä kulttuuri avio-sanastoineen tulisi saada erillisen aseman, sen mukana arvovallan ja kirkollisen kulttuurisen sisällön.

Lue lisää

AY-kielenkäyttö ja retorinen vedätys

kirjoittaja

Kielenkäyttö on politiikassa ymmärrettävä työkalu, mutta syksyllä 2015 retorinen vedätys on ollut hävettävää. Esimerkkeinä puheet pakkolaeista sekä väitteet siitä, että hallitus on yksipuolisesti asettunut työnantajan kelkkaan. Pakkolaki termi on ideologisesti värittynyttä sumutusta. Lainsäädäntö on vapauksia rajoittavaa ja luo pakkoja. AKT kariutti sopimusmallin ja hallitus joutui etsimään vaihtoehtoja kriisiajan ratkaisuksi. Se, miten työväen vastuulliset johtajat maiskuttelivat vastoin parempaa tietoaan pakkolaki-puhetta joukkojensa kiihottamiseksi, on halpamaista ja epäisänmaallista.

Arvostamani talousasiantuntijat, mm Korkman ja Sailas ovat huomauttaneet isommasta kuviosta. Euroon liittyessämme Suomi luopui keskeisestä valuutan arvon muodostamasta joustomekanismista. Tämän tilalle olisi tarvittu muita sopeutuksen tapoja, tärkeimpänä joustot työehdoissa ja palkan muodostuksessa eli paikallisen sopimisen laaja käyttöönotto. Tätä ei tehty ja virhe on nyt Suomen yllä.

Lue lisää