Katsomuksellista ohjailua vastustavat vanhemmat ovat äkääntynet lapsien kohtaamista kulttuurielämyksistä, joissa haiskahtaa uskonnollinen sisältö. Samalla innolla ajetaan lisäaineetonta ravintoa, hiilivapaata energiaa, ekologista ympäristöä ja uskonnollisesti steriiliä kasvatuskulttuuria. Aiheesta kirjoitti hauskasti ja hyvin emeritusrovasti Miettinen: https://www.vartija-lehti.fi/kulttuuri-mita-se-on-ja-mita-ei/
Lähi-itä ja ihmisyyden konkurssi
Kirjoitin Vartija-lehdessä Lähi-Idän umpikujasta syksyllä 2023 Hamasin järkyttävän terrori-iskun ja sen seurauksena alkaneen yhtä järkyttävän Gaza operaation jälkeen. https://www.vartija-lehti.fi/ihmisyyden-konkurssi/ . Nyt vuotta myöhemmin maailma pidättää hengitystä Libanonin tilanteen vuoksi. Konfliktin ratkaisua ei näy. Vain viha, kauhu ja ihmisten kärsimys jatkuvat.
Tiedespekulaatiot voivat osua tai mennä ohi
Vartija-lehdessä oli hyvä arvostelu ja sisältökuvaus juuri julkistetusta kohuelokuvasta Immaculate. https://www.vartija-lehti.fi/kohdun-kirottu-hedelma/ . Filmi näyttäisi olevan lähes kammottava, vaikka aihepiiri on vangitseva, erityisesti jos kristinuskon historia ja dogmien kehitys kiinnostaa. Elokuva on esimerkki taiteesta, joka leikittelee puoli-dokumentaaristen aineksien, historian ja tiedespekulaation ja hätkäyttävien draamaefektien kanssa.
Kaldea, Köyliö ja Küng
Äskettäin 2021 kuollut Hans Küng oli toisten mielestä oman kirkkonsa ”karvas juuri”, toisille terveellinen suola ja pippuri. Küngin rooli globaalin uskontodialogin, ekumenian ja maailmaneetoksen pohtijana tekevät hänestä yhden aikansa huomattavimmista ajattelijoista. Häntä kunnioittaen pohdin uskontomme historiaa mielessäni uskalias syväekumenian haaste.
Kirjaroviot ja uskonnollinen maalittaminen
Ruotsin ja Suomen ilmaisun- ja sananvapauden vertailu on ollut esillä. Suomessa on uskonrauhan loukkaamista koskeva laki. Ruotsissa sananvapaus sallii uskontojen pyhiksi katsomien kirjoitusten julkisen pilkkaamisen. Pilkkaavan arvostelun sijasta toivoisin uskontojen välille rehellistä jopa ytimiin menevää vuoropuhelua. Kirjojen polttaminen on typerä keino toteuttaa uskontodialogia.
Postmoderni – ei moraalin jälkeinen
Nipottajan mainetta en haluaisi, mutta hengellisten tekstien tarkka analyysi on pinttymä, jota en voi ravistaa mielestäni pois. Jouni Lallukka kirjoitti postmodernismin illuusiosta tavalla, joka haastaa kommentoimaan. Patmos Ry:ssä vaikuttava Lallukka sanoo olevansa Jumalan Sanan totuuksien puolustaja ja viisauden ystävä.
Setämies ja nakupahennus
Sosiaalinen media on osoittanut mahtinsa ja myös paljastanut sen poimuissa lymyävät konnuudet. Arabikevään ja Itäisen Euroopan kapinoiden taustalta löytyy nykyaikaisen tiedonvälityksen vaikutus. Tehoja osoittavat myös Brexit ja USA:n riitaisuus. Lähempänä on vaarallinen sekasorto nuorten, lasten ja meidän kaikkien silmien takana. Some on siis ladattu voima, usein turmiollinen.
Olin aikeissa kirjoittaa tekoälystä ja tajuisuudesta, mutta eteen tupsahti kutkuttavampi aihe, setämiehen katse ja seitsemäs käsky.
Überwoke on liikaa
Sukupuoli on maailman agendalla rajulla tavalla. Teema on mausteena Ukrainan sodassa, jossa hyökkääjä katsoo puolustavansa moraalia ja oikeita arvoja. Suomen eduskunta kävi räväkkää keskustelua sukupuolesta ja sen muokkauksen oikeutuksesta. Britanniassa woke-teema on esillä ja media vilisee sotaisten vähemmistöjen julistuksia. Olen ottanut kantaa fundamentalistisen kristinuskon suvaitsemattomuuteen koskien sukupuolivähemmistöjä, homoseksuaalisuutta ja parisuhteen etiikkaa.
Cambridgen herttua puhui asiaa
Olin luonnostellut tämän artikkelin pääosan jo aikaa sitten, kun huomasin uutisen Britannian tulevan kuninkaan viisaasta puheenvuorosta 14.10.2021. https://www.is.fi/kuninkaalliset/art-2000008332060.html . Asiasta kirjoitti myös CNN. Asiayhteys on viime vuosina uutisoitu superrikkaiden miljardöörien innostus avaruusturismista ja visiointi matkoista kotiplaneettamme ulkopuolelle. Uutisen mukaan prinssi William kritisoi ihmisten lähettämistä avaruuteen, sillä hänen mielestään pitäisi ennemminkin keskittyä ja käyttää resursseja ”planeettamme korjaamiseen”.
Mureneva suurenmoinen Venäjä
Suomen Kuvalehden numerossa 27/2022 julkaistiin puheenvuoro ”Avoin kanssakäyminen Venäjän tiede- ja taidealan kanssa voisi vahvistaa Putinin vastavoimia”. Kirjoittajina kirjailija Rosa Liksom ja Taideyliopiston professori Anita Seppä. Tärkeä ja kauaskantoinen kannanotto. Artikkeli kysyy, onko Venäjän monenkirjavan kansan ja kulttuurin täydellinen eristäminen tiede- ja kulttuuriyhteistyöstä oikea ratkaisu. Voimistuvien sanktioiden keskellä pohditaan … huolestuttavan vähän sitä, millaisia vaihtoehtoja rakentaa identiteettiä ja kulttuuria me jätämme niille Venäjällä asuville ihmisille, jotka eivät kannata totalitarismia, vaan haaveilevat demokratiasta.