Sain käsiini kirjan, jonka alaotsikko oli lukemattomista vastaavista julistuspärähdyksistä tuttu ”Lähestyvien taivaanmerkkien profeetallinen tulkinta”. Seuraan uteliaana ajan uskonto-ilmiöitä, myös niitä kummallisia virtauksia, joita tämän tyyppinen kirjallisuus edustaa. Fundamentalistinen raamattunäkemys ei ole uutta ja kirja toistaa tuttua kaavaa. Tällä kertaa löydetään yhteyksiä modernin mikrosiru-teknologian ja Ilmestyskirjan välille. Raamatun sanoman sisään piiloutuvien salattujen viisauksien oppi on satoja vuosia vanha, vanhempaa perua kuin Nostradamuksen ennustukset, Maya-intiaanien kalenterista kaivetut pelottelut maailmalopusta, teosofien opit idästä ja historian uumenista tulevista totuuksista jne. Juutalaisuudessa vaikuttanut kabbalistiikka https://fi.wikipedia.org/wiki/Kabbala on samaa perua. Siihen on viime vuosikymmeninä haksahtanut henkisyyden nälässään mm kuuluisia julkisuuden henkilöitä (Madonna).
Kirjan ideologia on järkyttävän kaukana siitä kristillisyyden muodosta jota tuntemani vakaan ja hiljaisen kristillisyyden edustajat, äitimme ja isämme sukupolvi edusti ja jonka turvin he maailmasta erosivat turvallisesti Jumalansa tykö.
Tarina ihon alle piilotetusta sirusta on parhaimmillaan skifi-viihdettä, jota oli jo yhdessä Poliisiopisto-komediassa. Tähän voisi suhtautua huvittuneena, mutta asia on myös vakava. Pahimmillaan se on herkkien ihmisten harhaanjohtamista ja pelottelua sikamaisella tavalla. Elektronisten laitteiden, mikrosirujen käyttö ihmisruumiin toimintoihin integroituneina on jossain mielessä mahdollista ja jopa laboratorioasteella, kuten esimerkiksi kätensä menettäneen ihmisen proteesi, johon saadaan mekaniikka ja tuntoaisti kehittyneen automatiikan ja anturiteknologian keinoin. Silmä- ja kuuloimplantit ovat kokeiluasteella ja osin toteutuneitakin jne. Nykyinen mikroelektroniikan tieto tekee mahdolliseksi ihmiseen rannekkeeseen tai vaikka ihon alle kiinnitetyt sirut, joiden avulla voidaan esimerkiksi paikantaa harhailevan dementia potilaan, toimiston työntekijän liikkeet, saada äkkiä paikalle tarvittava lääkäri jne. Samalla tekniikalla voidaan järjestää autotallin oven automaattiavaus tai vaikka kännykkään vastaaminen tai laptopin avaus hands-free. Jo nyt tavarataloissa varashälyttimet ovilla ovat alkeisversioita karkemmasta RFID teknologiasta.
Tämä kaikki on kuitenkin VAIN OSA NORMAALIA TEKNIIKAN KEHITYSTÄ. Teologian, Raamatun tai muiden tekstien sekoittaminen näihin on huijausta. Ne henkilöt, jotka ovat syystä tai toisesta herkistyneet Ilmestyskirjan, Vanhan testamentin tai muille salaperäisille teksteille, tuntuvat kavahtavan heti, kun maailmassa ilmestyy jotain outoa ja uutta, jossa on jonkinlainen assosiaatio, ajatus tai symbolinen yhteys. No nyt se susi tulee, mitä me sanoimme!!!! Pedon merkki on täällä!
Pedonmerkki-saduista huolestuneiden ja niitä propagoivien sietäisi kuulla rauhallinen tietopuolinen esitelmä tästä aiheesta, jotta ei liikaa sotkettaisi asioita keskenään. Se, että tästä kehityksestä vedetään huimia skenaarioita kauko-ohjattuihin psyykkeisiin ja vielä hekumoidaan viittauksilla Raamattuun, se on pöhköä, naurettavaa ja jopa vaarallista. Ikävää jälkeä tulee kun jotkut saavat totuuskohtauksia kuvittelemalla ymmärtävänsä salattuja viisauksia vanhoista teksteistä sen sijaan, että seurataan sitä miten Jumala puhuu seurakunnassaan tavallisen terveen järjen ja karttuvan tiedon, myös tutkimustiedon tasolla. ”Tutkikaa kaikki ja pitäkää se kuin hyväksi näkyy…..”. Jeesus itse oli esimerkki sitä miten lukea vanhoja tekstejä. Hän oli juuri oman aikansa teologisen apparaatin rohkea kriittinen uudistaja, jonka viesti isäin säännöille ja fariseusten ylpeilylle vanhoista pergamenteistaan kuului: ”Te olette kuullee sanotuksi, mutta minä sanon teille…”. Hän osoitti miten esim sapattisääntöjen eli vanhojen kirjoitusten kirjaimellinen tankkaaminen johtaa käytännön etiikan kannalta absurdeihin käytäntöihin.
Itse kauhistelen myös tekniikan kehityksen nopeutta, jossa ei tahdo pysyä perässä. Kuitenkin minulle motiivit ovat muualla. Ensinnäkin säälittää, että syntyy liian suuri juopa tekniikan suvereenisti taitavien mm nokkelan nuorison, lahjakkaiden nörttien ja nopeasti oppivien ammatti-ihmisten ja toisaalta hieman hitaampien, arkojen, vähemmän kyvykkäiden, ikääntyvien jne välille. Nuorison syrjäytyminen, skinheadien ja työttömien mummonpotkijoiden ilmaantuminen on osa liian nopeasti kehittyvää teknologia-maisemaa. Toiseksi suuri osa on lopulta tarpeetonta teknohörhötystä, esim sellaista mukavuuden tavoittelua, joka on omiaan laiskistuttamaan ja tekemään toimettomaksi monet yksinkertaisiin työtehtäviin kykenevät. Kolmas piirre, jota melkein häpeän, on rikkaiden länsimaiden ja köyhien kehitysmaiden kuilu. Siinä missä länsimainen varakas eläkeläinen hommaa hipaisemalla tai ajatuksen voimalla ohjattavan kotiteatterin tai ihon alaisella sirulla toimivan autotallin oven aukaisun tai kodin sisäilman lämmityksen säädön, Afrikassa sadat miljoonat odottavat ensimmäisiä arkea helpottavia laitteita, ikkunlaseja mökkiinsä, kraanaa josta tulisi puhdasta vettä.
Scifin ja uskonnon sekoitusta tulee Amerikasta, muun Hollywood-hömpän mukana. Minulle yhtä vastenmielistä kuin scientologia. Kirja tarjosi sinänsä kiinnostavaa haastetta ja ajattelun ärsytystä – ja vahvisti matalan profiilin luterilaisuuden vakaumustani.